Olutuutteista

Aikaisemmassa blogikirjoituksessa hieman jo sivusin tätä aihetta. Tarkoitus olisi kertoa nyt olutuutteista. Nehän ovat siis vierrettä tiivistetyssä muodossa, eli tavallaan vähän sama asia kuin mehutiiviste. Tosin olutuutteen tapauksessa tiivisteeseen täytyy lisätä veden lisäksi jotain käymiskelpoista ainetta sekä hiivaa. Nestemäinen olutuute on koostumukseltaan tahmaavaa siirappimaista tököttiä, ja siihen on jo valmiiksi lisätty humalointi. Saatavilla on myös humaloimattomia uutteita, mutta isoissa marketeissa myytävät olutuutteet ovat valmiiksi humaloituja. Humaloitujen uutepakkauksien mukana tulee aina valmistusohjeet sekä hiiva.

Yksi olutuutepurkki ilman mitään lisättävää käymiskelpoista ainetta ei riitä tuottamaan olueen tarvittavaa määrää alkoholia. Yleisin ja helpoiten saatavissa oleva käymiskelpoinen aine on tietenkin tavallinen kidesokeri, ja uutepakkauksien ohjeissakin kehoitetaan käyttämään sokeria. Sokerin käyttäminen ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta. Sokeri ei varsinaisesti ole yksi oluen raaka-aineista, vaan oluen käymiskelpoinen sokeri tulee maltaista. Maltaiden myötä olueen tulee alkoholin lisäksi maltainen maku ja runko. Jos olueen lisätään valtavasti sokeria, niin alkoholin määrä kasvaa, mutta maltainen maku vähenee. Mitä enemmän käyttää sokeria, sitä enemmän lopputulos muistuttaa kiljua. Tässä vaiheessa oluenpanijan pitääkin kysyä itseltään, haluaako valmistaa olutta, vai vaan alkoholipitoisuudeltaan korkeaa nestettä joka muistuttaa etäisesti olutta.

Olutuutteita

Olutuutteet ovat toki helpoin tapa aloittaa oluen valmistus, ja moni onkin uutteiden kanssa valmistanut ensimmäisen oman oluensa. Lopputulos voi olla kaikkea väliltä mahtava - hirveä. Mikäli ensimmäisen oluen lopputulos on ollut lähempänä jälkimmäistä vaihtoehtoa, niin ilmeisesti uutepakkauksen ohjetta on noudatettu kirjaimellisesti. SIIS MITÄ?! Aivan niin. Mikäli uutteiden ohjeistusta lisätä sokeria valtavat määrät on noudatettu, niin lopputulos ei välttämättä ole kovin mieluisa. Sokeria ei kannata käyttää 20% enempää uutteen kuiva-aineesta, mikäli haluaa valmistaa maistuvaa olutta. Uutteiden kuiva-ainepitoisuudet ovat n.75-80% valmistajasta riippuen. Loppuosa uutteesta on vettä. Mikäli uutepakkaus painaa 1,7kg (tässä tapauksessa Coopersin uute), sen kuiva-ainepitoisuus on 80% eli 1,36kg. Sokeria ei tällöin kannattaisi käyttää 270 grammaa (0,27 / 1,36 = 19,8%) enempää, vaikka Coopersin uutepakkauksissa kehoitetaan lisäämään sokeria peräti 800 grammaa. Eihän se tietenkään niin gramman päälle ole, mutta pointti tulee varmaankin selväksi. Lisäämällä vain vähän sokeria, saa aikaiseksi ykkösoluen vahvuista olutta ja lisäämällä tuon 800g saa n. 4% alkoholipitoista olutta, jossa suuri osa maltaasta on korvattu sokerilla. Kummassakaan tapauksessa ei oikein päädytä hyvään lopputulokseen.

Miten uutteilla sitten saadaan maistuvaa olutta aikaiseksi? Tarvitaan jollain tapaa siis lisää mallasta ja sen myötä käymiskelpoisia sokereita. Mallaspohjaa saa isommaksi muutamalla eri tavalla. Helpointa on ostaa kaksi uutepurkkia. Tällöin ei tarvitse sokeria välttämättä ollenkaan ja oluesta tulee täysmallasolutta. Kahden uutepurkin käyttämisessä on miinuspuolena se, että humalointi tulee tuplana. Eli riippuen katkeron sietokyvystä, kaksi purkkia voi joillekin olla liikaa. Katkerointi kyllä laimenee mitä kauemmin pullokypsyttää oluita. Siis jos vain malttaa odottaa, eikä juo oluita pois ennen aikojaan. Joka tapauksessa kahdella purkilla saa huomattavasti parempaa olutta aikaiseksi kuin käyttämällä pelkästään yhtä purkkia + laittamalla sokeria ohjeen mukaan. Nettikaupoista on saatavana  myös humaloimattomia uutepurkkeja, joilla voi korvata sokerin ja niitä voi käyttää humaloidun uutteen kanssa. Tällöin oluen humalakatkerointi pysyy normaalina.

Toinen vaihtoehto on ostaa yksi purkki uutetta ja käyttää spraymallasta sokerin sijaan. Spraymallas on vierrettä, joka on kuivattu jauheeksi. Siinä ei ole humalointia. Spraymallasta voi ostaa nettikaupoista ja se maksaa n. 6-7 euroa / 500g pussi. Kotioluen hinta tietysti nousee jonkin verran käyttämällä spraymallasta, mutta maku on huomattavasti parempi kuin sokerin kanssa tehdyllä uuteoluella.

Sokeria voi toki lisätä olueen mikäli mallaspohja on kunnossa ja käymiskelpoiset sokerit tulevat pääasiassa maltaista. Tällöin sokerilla voi nostaa alkoholipitoisuutta vaikuttamatta kuitenkaan oleellisesti makuun. Sokerina kannattaa käyttää panimosokeria (dekstroosi), jota saa isoista marketeista. Panimosokeri on hienojakoisempaa kuin tavallinen kidesokeri ja se liukenee heti veteen. Joissain oluttyyleissä käytetään sokeria pieniä määriä tuomaan olueen keveyttä, mutta mallas on joka tapauksessa se joka tuo oluelle rungon. Ei sokeri.

Tässä on mielestäni hyvä taulukko uutteen ja sokerin käytön suhteista ja niiden vaikutuksista.

Pienenä vinkkinä vielä sellainen, että kannattaa lisätä vettä muutama litra vähemmän mitä uutepurkissa ohjeistetaan. Siten oluesta tulee hieman vahvempaa, maukkaampaa ja täyteläisempää.