perjantai 8. toukokuuta 2020

Makutestissä Chimay Blue vuodelta 2014

Jos oluen paneminen on malttia vaativaa puuhaa, niin sitä on myöskin oluen kellarointi. Valtaosa oluesta on syytä juoda mahdollisimman tuoreena, mutta tietyt vahvat oluet sopivat mainiosti ikäännytettäviksi. Monen oluen kohdalla kypsyttäminen tekee oluesta vain entistä parempaa. Chimay Blue on ainakin minulle sellainen olut, jota juodessa tuntuu aina siltä, että se vaatisi vielä lisäkypsytystä tarjotakseen parhaan mahdollisen olutnautinnon. Miltä mahtaa siis maistua belgialainen Chimay Blue 5-6 vuotta ikäännytettynä? Kohta se selviää.

Chimay Blue -pullon etiketeissä on hienosti vuosiluku esillä, mikä mielestäni on kuluttajalle jo pieni rohkaiseva vinkki oluen kellaroimiseen. Olut on siis ostettu vuonna 2014 ja nyt elämme vuotta 2020, joten olut on viettänyt pullossa peräti 5-6 vuotta. Säilytys on tapahtunut jääkaappilämpötilassa. Parasta ennen -päiväys on todella vaikeasti luettavissa, mutta vuosiluku taitaa olla 2019. Olettaisin siis, että Chimay lätkäisee näihin pulloihinsa parasta ennen -päiväyksen viiden vuoden päähän. Tämänhän voisi helposti käydä Alkossa tarkistamassa.

On jollain tavalla jännittävää avata olut, joka on näinkin kauan onnistunut olemaan juomatta. Se on merkki maltillisuudesta ja päämäärätietoisuudesta. Ainut mikä ennen juomista mietityttää on, että olenkohan ikäännyttänyt tätä olutta jo liian pitkään.





Kun olut kaatuu lasiin, ensimmäisenä huomiona on se että hapot ovat ainakin kunnossa. Vaahtoa muodostuu oluen pinnalle normaalinlaisesti. Sitten tuoksuun, se tuntuu aluksi hieman laimealta; rusinaa, mausteita, mokkaista makeutta. Maku on makea, loppua kohden vetinen, väsyneen oloinen. Melko kompleksi maku edelleen kuitenkin. Tuoreena tämä olut on hitaasti nautiskeltava tapaus, mutta näin kauan kypsytettynä sille täytyy antaa entistä enemmän aikaa, jotta maku avautuisi paremmin. Lämmettyään oluesta alkaakin löytymään makua hienosti; rusinaista makeutta ja kandisokeria. Edelleen nautinnollista, mutta konaisuutta vaivaa kuitenkin jokin. Tuntuu ettei olut ehkä ole aivan parhaimmassa terässä. Tämä olisi varmaan pitänyt juoda pois jo joitakin vuosia sitten. Tuore Chimay on tähän 5-6 -vuotiaaseen verratuna eloisampi. Pelkällä mutu -tuntumalla sanoisin, että sininen Chimay kannattaa juoda pois 1-3 vuoden ikäisenä. Jossain vaiheessa olut kokee makuhuippunsa ja sen jälkeen se alkaa menettämään tehoaan. Näin koen ainakin tämän testin perusteella.

Kaikenkaikkiaan tämä oli erittäin mielenkiintoinen kokeilu. Minulla on kylmässä on muutama muukin mielenkiintoinen olut, joita voisin tulevaisuudessa testailla tekstin kera.

9 kommenttia :

  1. Hei,

    Kommenttini ei varsinaisesti kuulu tähän blogipostaukseen, mutta kysyn kuitenkin.

    Olueni olen valmistanut tähän asti käyttämällä panimosokeria. Seuraavaan panokseen ajattelin ainakin osan panimosokerista vaihtaa spraymaltaaseen. Mikä Spraymallas esimerkiksi lappo.fi:n tuotteista sopisi IPA:aan?

    Blogisi on erittäin hyvä ja informatiivinen. Mielekästä luettavaa ja iso apu aloittelevalla oluenvalmistajalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä päätös korvata sokeri spraymaltaalla! Oluesta tulee maltaisemman makuista ja luonnollisesti täysmallasolutta. Kyllä lähtisin jollakin vaalealla spraymaltaalla panemaan IPA -olutta. Katsoin lappo.fi valikoimaa ja siellä näyttäisi olevan ainakin extra light, jota suositellaan amerikkalaisiin oluihin. Light on myös hyvä vaihtoehto, siitä tulee hieman enemmän sitten väriäkin. Ajattelitko käyttää jotain olutuutetta IPAn pohjana?

      Kiitos paljon palautteesta! Lämmittää kyllä mieltä. Blogini on suunnattu etenkin vasta-alkajille, ja on hienoa että kirjoituksistani on ollut hyötyä.

      Poista
    2. Hei kiitos vastauksesta. Valikoimaa on niin paljon etten osaa päättää mitä ostaisin, joten oli parempi tulla kysymään neuvoa viisaammilta.

      Olutuutteilla olen aloitellut. Mäskäämiset sitten myöhemmin kunhan tämä on hallussa. Ensimmäinen panos oli Bullet Brew sessions IPA (1kg panimosokeri käymiseen). Seuraavaksi valmistin sinun ohjeiden mukaan Astonishing Alea (Jälkikäymässä tällä hetkellä pulloissa). Nyt siis kolmas setti suunnitteilla ja teen joko uuden sessions IPAn tai Bullet Brew Tanker IPAn käyttäen juuri spraymallasta osana käymistä.

      Reseptinä:
      Tanker Reloaded / Sessions
      500g Muntons Light Spraymallas
      500g Panimosokeri
      Vettä 18l

      Jälkikäymiseen 5-7g panimosokeri / ltr

      Onko reseptissä hiottavaa/muokattavaa? Entä ovatko oluttuutteiden kanssa tulevat hiivat edelleen käypä tavaraa vaikka reseptiin vaihdetaan puolet sokerista spraymaltaaseen? Olisiko syytä poistaa sokeri kokonaan ja lisätä 1kg spraymallasta?

      Tavoitteena kaksi koria (16l) semmoista Ipaa että kehtaa vieraille tarjota.

      Poista
    3. Hei! Uutteilla minäkin aloitin harjottelemaan, jotta sain prosessin ensin haltuun. Sen jälkeen saattoi turvallisemmin mielin siirtyä all grain -osastolle. Tuo Astonishin Ale oli aivan hyvä olut. Toivottavasti sinullakin onnistuu hyvin.

      Kyllä tuolla reseptillä varmasti saat hyvää olutta tehdyksi! Jostain olen sellaistakin lukenut, että uutteen kanssa pieni määrä sokeria voi olla jopa ihan hyväkin asia. Sokeri ei tietenkään tuo lisää makua, ainoastaan tekee oluesta vahvempaa ja ehkä tietyllä tapaa keventää makua. Tuossa sinun reseptissäsä on mallasta jo sen verran ettei 500g sokeria ole paha asia. Jos sokerin korvaa spraymaltaalla niin oluesta tulee tietysti täysmallasolutta ja sanoisin että myöskin laadukkaamman makuista.

      Ota huomioon se, että mitä vähemmän lisäät vettä, sitä tummempaa ja vahvempaa oluesta tulee. Katkeroja on myös enemmän. Jos tuon uutteen suositus on 23 litraa, niin 18 litralla tulee tietysti kaikki vahvempana. Myös spraymaltaat lisäävät väriä, mutta extra light lisää tietysti vähiten. Itse ehkä käyttäisin tuota extra light spraymallasta, niin ei tule sitten liikaa väriä olueen ja sitäkautta makuprofiilin muutosta.

      Tuo hiiva käy vallan hyvin, oli sitten sokeria tai spraymallasta käytössä. Hiiva popsii nitää spraymaltaan mallassokereita siinä missä tavallistakin sokeria.

      Poista
    4. Kiitos neuvoista.

      Kyllä tästä hyvä kesäolut saadaan illanistujaisiin!

      Poista
  2. Itse lähinnä viinejä takapihan marjoista alottanut alkojuomien valmistuksen, pelotti tämä kaikkien maltaiden ja humalien kanssa säätö ;D mutta eihän tämä pelottavaa loppuen lopuksi ollutkaan, ekaksi olueksi ajattelin cooperin mexican carveza uutepakkausta, sikäli kun siinä mainostetaan että käymislämpötila ei ole niin tarkka, puu lämmitteisessä ok-talossa kun lämpötila heittelee 4-6 astetta kylminä aikakausina.

    Itseasiassa kun tässä muistelen niin kerran ostin tietämättömänä yhden tumma olut alotuspakkauksen, 3vk jälkeen maistoin ja sylkäsin pois, sinne jäi kellariin 1,5vuodeksi unholaan. Kun nyt herättelin kotioluthimoa ja etsin sopivia käymisastiota niin sielä odottikin yllätys, homeetonta olutta lasipulloissa :D vahvasti jälkikäynyttä kun korkki lensi montakymmentä metriä, makuhan oli laihaa kotikaljaa kun alkup. ohjeella tehtyä, mutta pehmeä, raikas ja erittäin kupliva, juomaan en alkanut kun olueiden säilyvyydestä ei mitään hajua.

    Siispä kysynkin mestarilta pari kysymystä, kuinka tarkka olut on lämpötilasta käymisprosessissa? Entäpä kotioluen 4-5% säilyvyys avaamattomana kellarissa josss tasainen 12-15c? Kiitos blogista, eikun lisää olutta panemaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahoittelut että vastaaminen on jäänyt! Parempi kai kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan :)

      Uutepakkauksilla pääsee hyvin alkuun ja ne on suunniteltu juuri kotioloissa ja kotilämpötiloissa helposti valmistettaviksi. Sokerin määrää kannattaa niissä kuitenkin harkita sillä liian iso määrä sokeria ei ole hyvä asia.

      Haha! :D Aika hauska löytö! Varmuuden vuoksi oli ehkä parempi ettet alkanut juomaan sitä kellariin unohtunutta olutta, vaikka olisihan se voinut olla juomakelpoistakin. Pitkässä säilytyksessä on aika tavanomaista, että pullot kuohuavat avattaessa, kun olut käy koko ajan pulloissa hitaasti ja hiiva popsii kaiken minkä pystyy. Sanoisin että 4-5% vahvuinen olut säilyy ainakin vuoden ihan hyvin, testattu on: https://kotiolutta.blogspot.com/2015/03/vuoden-vanha-kotiolut-makutestissa.html

      Oluen maku alkaa jossain vaiheessa heikkenemään, mutta se on niin monesta tekijästä kiinni, että ei oikein voi sanoa mitään tarkaa aikaa. Vahvempi olut säilyy yleensä pitempään ja vaatii muutenkin pitemmän kypsytyksen.

      Käymislämpötila kannattaa pitää melko vakaana. Ja mieluiten viileämmässä kuin lämpimässä. Viileällä tarkoitan tässä tapauksessa 15-22 astetta. Mitä korkeampi käymislämpötila on, sitä herkemmin hiiva tuottaa virhemakuja olueen. Yleensä se riittää, kun laittaa pöntön pulputtamaan asunnon viileimpään paikkaan.

      Mukavia panohetkiä!

      Poista
  3. Hei osaatko auttaa, miksi minun oluesta tulee aina appelsiinimehun väristä kun se on käynyt yhden päivän ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhden päivän käymisen jälkeen ei olutta tarvitse vielä arvioida millään tasolla. Anna hiivan tehdä taikojaan viikon tai pari. Sen jälkeen pullotus ja kypsytys. Ja lopulta nautiskelu. Jos siinä vaiheessa vielä näyttää tai peräti maistuu appelsiinimehulta, niin sitten olisin huolissani.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...