Virtapanimon 16. olut oli American Pale Ale, jonka alkoholiprosentti kipusi 7,0 prosenttiin. Ei siis aivan Pale Ale tyyliluokituksen mukaista olutta, mutta hyvää olutta kuitenkin. Varsinkin aromipuoleen olen tyytyväinen.
Oluen resepti sai alkunsa alla olevalta videolta. Videolla näytetään esimerkkireseptit pilsnerille, american pale alelle, red alelle sekä porterille. Käytin tuota apa:n reseptiä pohjana oman pale alen luomisessa.
Päätin tyhjentää pakastimessa olleet viimeiset jenkkihumalat tämän oluen käyttöön. Mitä sitä jämiä enää säästelemään. Omassa oluessani humalat olivat tällä kertaa Columbus ja Cascade.
Pale Alen valmistus:
(Käsittelin kaiken käyttämäni veden kipsillä, n. 1/2 ruokalusikallista kipsiä tähän satsiin)
Mäskäys: 68 asteessa 60 minuuttia
Pale Ale 5 EBC 2kg
Vienna 7 EBC 0,5kg
Crystal 100 EBC 0,250kg
Keitto: 60min
Columbus 6g 40 min (19 IBU) KATKEROHUMALA
Columbus 8g 20 min (14 IBU) FLAVOR / KATKERO
Cascade 10g 10 min (5,6 IBU) FLAVOR / AROMI
Cascade 10g 5 min (3,8 IBU) AROMI / FLAVOR
Cascade 10g 0 min (0 IBU) AROMI
Columbus 18g 0 min (0 IBU) AROMI
Hiiva: Lallemand BRY-97 Pale Ale 11g nesteytettynä
Eräkoko 10,4 litraa
Ennen keittoa 15,5 litraa ja sen ominaispaino 1.043
Keiton jälkeen ominaispaino 1.057
FG: 1.006
Alc. 7,0 prossaa
Katkero: 42,5 IBU
Pullotuksen yhteydessä panimosokeria 57g 10 litraan olutta. Happoja 2.15
Tein siis normaalin 60 minuutin keiton, mutta lisäsin ensimmäiset humalat vasta siinä vaihessa, kun keittoaikaa oli kulunut 20 minuuttia. Tällä halusin varmistaa miedomman katkeroinnin. Tavoitteena oli tuo videollakin mainittu 42 IBU ja siihen aika lailla osuinkin. Täytyy huomioida, että Columbuksessa on kuitenkin alfahappopitoisuus melko korkea, ja sillä saa helpostikin aikaan rankan katkeroinnin.
Oluesta tuli hedelmäinen ja helposti juotava. Tuoksussa on kirpeähköä hedelmäkarkkia ja jotain eksoottista hedelmää josta en aivan saa otetta. Humalan aiheuttamaa tuoksua siis. Rungon ohkaisuus on aistittavissa tuoksusta, sillä mallaspuoli jää humalan jalkoihin. Oluen alkumaku on täynnä hedelmäistä humalaa ja lopun katkerointi on hyvin maltillinen. Suutuntuma on kevyenpuoleinen. Ehkä Vienna -mallas kuitenkin tuo tähän jotain ryhtiä verrattuna aikaisempiin pale aleihin, joita olen pannut. Nielaisuhetkellä huomaa sen, että oluessa on liikaa alkoholia, sillä alkoholi tuntuu pienenä nipistyksenä suussa ja jatkuu myöskin loppumakuun.
Tuoksuun ja alkumakuun olen varsin tyytyväinen. Värikin on ihan kiva ja olut on kirkastunut hienosti. Loppumaussa on parantamisen varaa. Hyvää olutta silti!
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti