tiistai 22. heinäkuuta 2014

Köyhän Kansan Porter -loppuyhteenveto

Nyt on hyvä aika nostaa pullo Köyhän Kansan Porteria pöydälle ja testata miltä se oikein maistuu. Tämä olut on siis valmistettu humaloidusta Beer Mix porter -uutteesta. En steepannut maltaita tai lisännyt humalia joukkoon, eli pelkkä uute + vesi + hiiva -meiningillä mentiin. Prosentteja kertyi 5,4%.

Kattavampi katsaus tähän olueen löytyy aiemmista blogipäivityksistä (vanhimmasta uusimpaan):


Oluen maussa ei sinänsä ole mitään suurempaa vikaa, mutta porter ei ole tyyliltään sellainen, jota jaksaisi litkiä kovin usein. Varsinkin näin kesähelteillä tekee enemmän mieli jotain vaaleampaa olutta, joka on virkistävää ja maukasta. Paahteista porteria / stoutia ei oikeastaan tee kesäisin mieli ollenkaan. Eri vuodenajat vaikuttavat ainakin minulla tiettyjen oluttyylien kulutukseen. Suurin osa oluista on ympärivuotisia, mutta tummia oluita tosiaan nautin mieluiten talvisin tai syksyisin. Vehnäoluet ovat toinen ääripää, eli niitä ei tee talvella mieli.

En siis ole kovin nopealla tahdilla kumonnut tätä porteria kurkusta alas, vaan se odottelee parempia vuodenaikoja. Olut on nyt ollut pullossa jo yhdeksän viikkoa eli yli parin kuukauden ajan. Väriltään tämä porter on musta (voitteko uskoa), mutta valoa vasten katsoessa väri kääntyy hieman rusehtavaksi. Myös vaahto on rusehtava. Vaahto ei kuitenkaan säily kuin hetken, jonka jälkeen juoma näyttää lähinnä coca colalta. Tuoksussa on mielestäni kahta eri elementtiä. Kevyttä paahteisuutta ja kinuskimaista makeutta. Tuo outo makeus on häirinnyt alusta saakka, sillä se ei tähän tyyliin kuulu. Olisikohan diasetyyliä, vaikea sanoa. 

Alkumaussa tuntuu heti kevyt suolaisuus kielen päällä. Aikaisemmin en ole huomannut tuota suolaisuutta. Loppumaussa on tuttua paahteisuutta, mutta todella kevyesti. Sitä on juuri sen verran, että olutta voi sanoa porteriksi. Hiilihappoja on maltillisesti. Hieman vetinen esitys tämä myös on. Maussa tai tuoksussa ei ole mitään suklaa- tai kahvimaisia piirteitä, kuten hyvässä porterissa voisi olla.

Ihan juotavaa olutta kaikenkaikkiaan, mutta kaukana ollaan täydellisestä makuelämyksestä. Pitää muistaa, että tämä on Köyhän Kansan Porteria, eikä köyhää kansaa parane alkaa kiusaamaan kompleksisella maulla. Tähän olueen suunniteltiin oma etiketti, jonka toteutuksesta vastasi mysteerigraafikko Olavi.

Etiketti kokonaisuudessaan

Alan huomaamaan, että terve kunnianhimo alkaa hieman nostamaan päätään tässä harrastuksessa. Ensimmäisen olutsatsin laatuvaatimukset eivät olleet korkealla, vaan tavoitteena oli saada juomakelpoista olutta aikaiseksi. Ensimmäisen pussimäskäyksen tavoitteena oli myöskin saada vain juomakelpoista olutta aikaiseksi. Nyt kun viides olutsatsi ja toinen pussimäskäämällä valmistettu olut on pullokypsymässä, ei enää ole pääasia että saa tehtyä juomakelpoista olutta, vaan sen pitää olla myös hyvää olutta! Nälkä kasvaa syödessä ja jano juodessa, vai miten se meni.

Kyllä se niin taitaa olla, että nämä uutevalmistukset jäävät vähemmälle ja keskityn valmistamaan olutta mäskäämällä maltaat itse. Makuero uutteen ja itse mäskätyn oluen välillä on huomattava. Tämä uuteporter piti vain saada alta pois kuleksimasta. Vielä olisi saman valmistajan lager- ja pilsner -uutteet odottamassa vuoroaan, eli en hylkää uutteita täysin. Joitain kokeiluja varmasti vielä tulee, esim. erikoismaltaiden steeppausta uutteen kaveriksi.



6 kommenttia :

  1. Olut monesti tosiaan on hyvin vuodenaikasidonnainen, joten olen pyrkinyt suunnittelemaan/aikatauluttamaan kotipanot pitkälle tulevaisuuteen -- miettimään, millaista olutta esim. loppusyksystä tai sydäntalvena haluaisin juoda, ja sopivan tyylilajin perusteella arvioinut sopivan panohetken. Metodi voi kuulostaa turhan nörtiltä, mutta itse olen kokenut sen varsin hyväksi monessakin mielessä; aikataulujen suunnittelun, harrastuksen jatkuvuuden, raaka-ainehankintojen ja ennen kaikkea valmiiden oluiden nautittavuuden maksimoinnin kannalta.

    Ei muuta kuin pikkuhiljaa täysmäskäystä ja spesifimpiä hiivakantoja kohti! Tällöin tosiaan pystyy hyvinkin tarkasti ja huomattavasti paremmin arvioimaan oluen muuttuja-arvoja ja vaikuttamaan niihin, mikä on sitä hauskinta osaa harrastuksessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo suunnitelmallisuus on varmasti ihan viisasta siinä vaiheessa kun oluen paneminen alkaa olla kunnolla hanskassa. Sinulla se ainakin tuntuu olevan hanskassa ja blogisi on mukavaa luettavaa näin noviisin näkökulmasta. Itse menen vielä toistaiseksi täysin fiiliksen mukaan ja tarkoituksena on valmistaa hyvää olutta melko simppeleillä resepteillä. Samalla sitä tutustuu väkisinkin eri maltaisiin ja humaliin. Kikkailun aika on sitten kun tietotaitoa kotioluen valmistusta kohtaan on karttunut hieman enemmän :)

      Mielessä on kyllä käynyt mäskäimen rakentaminen, mutta jonkin aikaa aion vielä käyttää pussimäskäystä oluen valmistustapana. Parempi vain ettei ala liikaa hosumaan, vaan askel kerrallaan eteenpäin. Toisen kattilan voisi ostaa, jotta saisi eräkokoa hieman suuremmaksi ilman vierteen laimentamista.

      Upea harrastus tämä on, eikä loppua näy. :)

      Poista
  2. Allekirjoitan vuodenaikasidonnaisen oluenvalmistuksen.Eniten minulla on vaikuttanut ulkolämpötilojen mukaan muuttuneen sisälämpötila, joka vaikuttaa käymislämpötilaan.
    Alkuvuodesta tummat pitkään kypsyvät portterit ja stoutit kun kämppä on viileä. Keväällä ja alkukesästä vehnäolutta, joka voi käydä hieman lämpimämmässä jos banaanin maku kelpaa. Vehnäoluen voi tehdä aika viim tingassa koska se on valmista parissa-kolmessa viikossa.
    Kesällä voi tehdä saisonia koska se ei kärsi niin pahasti korkeista lämpötiloista. Jos käytettävissä on käymiskaappi ei lämpötiloista tarvitse välittää mutta itse seuraan karkeasti tämäntyylista aikataulua jokatapauksessa. Vaihtelua, kokeilua ja tekemistä riittää!
    -HenkkaM

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä pointti kyllä toi että vehnät ja saisonit kannattaa panna kesällä, kun ne sietävät / vaativat korkeampia käymislämpötiloja. Onneksi ne ovat kaiken lisäksi "kesäjuomia". Toi porterin valmistaminen ei nyt ollut ajankohtana aivan ideaali. Halusin vain valmistaa tummaa olutta ensimmäistä kertaa.

      Ajattelin seuraavaksi juuri kokeilla vehnäoluen tai saisonin valmistusta ja mahdollisesti yrittää jollain metodilla saada käymislämpötilaa hieman alhaisemmaksi. Tällä kertaa tuo viimeisin bitter kävi 27 asteen huonelämpötilassa, joten oluen lämpötila käymisen aikana huiteli varmaan lähellä 30 astetta. Maistoin yhden pullon bitteriä testimielessä viisi päivää pullotuksen jälkeen. Hiiva edellä mentiin, mikä on tässä vaiheessa luonnollista, mutta onneksi ei ollut mitää pilaantunutta makua. Maussa oli rutkasti sitä hiivan tuottamaa banaania, joka toivon mukaan vähenee pullokypsymisen aikana. Jos ei vähene, niin sitten ainakin tiedän että olut kävi liian lämpimässä. Voi olla että tässä opitaan kantapään kautta oluen käymislämpötilaan liittyvät asiat. Aiemmin pantu APA maistui aivan belgivehnälle pari päivää pullotuksen jälkeen, joten toivoa on että nytkin maku asettuu kohdilleen.

      Poista
  3. Hei!
    Sinulla on hieno etiketti pullossa
    Olen innokas olutetikettie keräilijä
    Olisiko mitenkään mahdollista saada sinulta noita etikettejä?
    Ystävällisin terveisin
    Kim Lindberg
    e-mail;kim.lindberg40@gmail.com

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...