Royal Pride Bitter (batch #5)

Siitä on jo kuukausi aikaa, kun pullotin pussimäskätyn English pale alen, eli bitterin. Tein sen siis Fuller'sin London Pride -kloonireseptin pohjalta ja tarkoituksena oli tähdätä ainakin joiltain osin samantyyliseen lopputulokseen kuin London Pride. Katkero- ja väriarvot sain kohdilleen, mutta lopputulos ei kuitenkaan ollut aivan sitä mitä piti.

Oluen nimeksi tuli tällä kertaa Royal Pride ja se on siis juonnettu tuosta London Pridesta. Mysteerigraafikko oli jälleen apunani suunnittelemassa ja toteuttamassa etikettiä. Lopputulos on mielestäni aivan upea. Tällä kertaa oli tarkoitus tehdä hieman vakavammin otettava ja tyylikäs etiketti, kun edellisen oluen (KK Porter) kohdalla mentiin aika pitkälti huumori edellä. Tällainen etiketti saatiin nyt aikaiseksi:

Se mikä tämän oluen kohdalla aiheutti ongelmia, oli korkea käymislämpötila. Olutta koskevassa panopäivän raportissa kirjoitin näin:

"Yksi asia mikä ei tässä mene aivan oppikirjan mukaan on käymislämpötila, sillä asuntoni viileimmässä kohdassa on näin kesähelteillä 26 astetta lämmintä. En nyt ajatellut vielä kokeilla mitään käymisen viilennyskeinoja, vaan katsotaan ihan rauhassa minkälaista olutta tästä tulee. Oluthiiva on tunnetusti melko ronkeli, eikä tykkää kovin korkeista lämpötiloista. Käyminen kyllä onnistuu näilläkin asteilla vallan mainiosti, mutta olueen saattaa tulla jänniä tai vähemmän jänniä lisämakuja. Olkoon tämä samalla testi miten oluelle käy, kun sitä pannaan heinäkuun helteiden aikana."

Loppujen lopuksi käymisen aikana asunnossani oli peräti 28 astetta lämmintä ja pääkäymisen aikana oluen lämpötila nousee entisestään. Eli oluen lämpötila saattoi olla pääkäymisen aikana peräti 30 astetta. Tietoisesti tässä hieman testailin miten korkea lämpötila vaikuttaa oluen makuun. Eikä se ole mikään myytti, että korkean käymislämpötilan johdosta hiiva tuottaa estereitä olueen. Tässä tapauksessa hiiva pääsi juhlimaan ja lopputuloksena maussa on banaanimaisuutta, joka ei tämän tyylin olueen kuulu.

Oluen maku ei siis ole aivan perusbitteriä, vaan jonkinlainen sahtibitter -hybridi. Huolimatta hiivan tuottamasta mausta, olut on kaikinpuolin ihan juotavaa, enkä suinkaan ole kaatamassa sitä viemäristä alas. Ensimmäisessä maistelussa viikon jälkeen pullotuksesta oluen maku oli jopa erinomainen, kun sahtimaiset piirteet dominoivat makua. Kypsymisen myötä bittermäiset ominaisuudet ovat hieman enemmän nousseet esiin ja maku on tavallaan muuttunut karskimmaksi. Monipuolisuus hieman kärsii hiivaisuuden vallitessa sekä tuoksussa että maussa.

Royal Pride Bitter

Royal Pride Bitterin väri on aikalailla kinuski. Täytyypä verrata väriä vielä London Prideen sitten kun olut on kirkastunut kunnolla. Suutuntuma on keskitäyteläinen ja katkerokin puraisee jonkin verran. Jälkimaussa on selvästi sellaista maamaista/multaista humalaa. Tuoksusta alkaa irtoamaan myös toffeemaista mallasta, kun pahin hiivaisuus on haihtunut jonnekin. Vaahtoa muodostuu oluen pinnalle melko niukasti, joten jokin lisämallas vaahtoa varten olisi voinut olla paikallaan. Tässä oluessä käytin vain kahta mallasta, pale ale- ja cara plus -mallasta. Ajattelin tehdä jossain vaiheessa uuden satsin bitteriä suurinpiirtein samalla reseptillä.

Tämä oli kaikkiaan hyvin opettavainen oluterä. Tulevaisuudessa täytyy pitää huoli ettei käytä olutta liian korkeassa lämpötilassa, mikäli haluaa saada täysin tyylinmukaista olutta aikaiseksi. Kesähelteillä oluen paneminen kuumassa asunnossa on siis hieman riskaa peliä ilman käymisen viilennyskeinoja. Poikkeuksena on saison -tyylinen olut, jonka käymisen on hyvä tapahtua korkeassa lämpötilassa.

Toivottavasti seuraava oluterä tulee menemään nappiin kaikin puolin. Tässä jäi hyvin nälkää tulevia mäskäyksiä varten ja oman valmistusprosessin kanssa on vielä jonkin verran hiomista. Ensimmäinen pussimäskäys oli onnistunut, mutta siinä oli vielä pientä sähellystä mukana. Tämän toisen pussimäskäyksen valmistusvaihe meni jo paremmin, mutta lämpötiloista huolehtiminen on oleellinen osa oluen valmistusta. Uskon että kokemuksen myötä alkaa homma varmasti sujumaan paremmin ja nämä aloittelijan kömmähdykset jäävät vähemmälle.

Royal Pride halusi vielä poseerata esikuvansa kanssa