sunnuntai 15. toukokuuta 2016

# 14 Starry Night Stout (2. versio), 4 viikkoa käymisastiassa

Kaikista valmistamistani kotioluista Starry Night Stout on ehkäpä ollut kaikkein maukkain. Se oli tumma jenkkihumaloitu stout. Päätin nyt valmistaa tätä samaa olutta toisen kerran hieman muokatulla reseptillä. Ensimmäiseen valmistuskertaan nähden nostin mäskäyslämpötilaa 65 asteesta 68 asteeseen, jotta runkoa tulisi olueen enemmän. Toinen asia mitä halusin muuttaa oli paahteisuuden määrä. Starry Night ykkösessä tuo paahteisuus oli vähän liiankin tuhtia. Laskemalla paahteisuuden tasoa halusin samalla tuoda humalia entistä paremmin esiin.

Vähensin tässä toisessa versiossa Carafa III:n (1400ebc) määrää ja lisätä Suklaamaltaan (900ebc) määrää. Muut maltaat, eli Pale ale, Munich ja Crystal 100 menivät samoilla suhteilla kuin ensimmäisessä versiossa. Humalia käytin sen mukaan mitä kaapista löytyi. Ja sieltähän löytyi Challengeria, Cascadea, Columbusta sekä Willamettea. Ensimmäisessä versiossa humalat olivat Challenger, Centennial sekä Willamette. Humalien määrässä ei ollut suurtakaan eroa.

Vanha etiketti pienillä muokkauksilla

Starry Night Stout (2. versio)
Eräkoko 12,5 litraa
OG: 1.056
FG: 1.015
Alc. 5,8%
Katkero: 67 IBU
Väri: 86 EBC




Maltaat (mäskätty 60 min 68 asteessa):

Pale Ale 5 EBC 62%
Munich 18 EBC 22%
Crystal 100 EBC 7%
Chocolate 900 EBC 5,5%
Carafa III 1400 EBC 3,5%

Humalat:

Katkerohumala: Challenger 38g (3,2g/l) 60min
Makuhumala: Cascade 18g (1,5g/l) 10min
Aromihumalat: Cascade 4g, Columbus 10g ja Willamette 22g (yht 3g/l) 0min

Hiiva: Safale US-05

Yksi mielenkiintoinen seikka tämän oluen kohdalla on se, että olosuhteiden pakosta jouduin pitämään tätä olutta käymisastiassa peräti 4 viikkoa. Yleensä olen pullottanut olueni kahden viikon jälkeen. Olen lukenut keskustelupalstoilta, että on vain hyväksi oluelle, jos sitä pitää käymisastiassa ainakin kolmisen viikkoa. Siinä ajassa hiiva kerkiää putsaamaan tuotoksiaan ja maun pitäisi olla entistä paremmin balanssissa. Ilokseni huomasin, että neljä viikkoa käymisastiassa tuotti vallan mainion lopputuloksen. Mitään virhemakuja ei ole havaittavissa pitkästä käymisastioinnista huolimatta.


Jos vertaa ensimmäiseen olueen, niin aika samanlaisia nämä ovat. Korkeampi mäskäyslämpötila auttoi lopullisen ominaispainon jäämiseen lukemaan 1.015, kun ensimmäisessä versiossa se oli 1.012. Paahteisuus on myös hieman maltillisempaa, joskin erittäin vahvaa silti. Vaahto on hieman vaaleampaa kuin ensimmäisessä versiossa, mikä johtuu varmaan Carafa III maltaan pienemmästä määrästä. Aikalailla samannäköiset oluet kuitenkin.

Tässä jälkimmäisessä versiossa alkoholiprosentti on 5,8%, kun ensimmäisessä se oli 7,2.%. Starry Night Stoutin alkuperäinen resepti oli muokattu Sierra Nevada Stoutin kloonireseptin pohjalta. Nyt osuivat prosentit kohdalleen, sillä Sierra Nevada Stoutin alkoholiprosentti on juuri 5,8%. Ja oikeasti tässä on nyt enemmän kyse tuurista kuin mistään mistään muusta :D

Humala on tuoksussa ja maussa yhtälailla läsnä, vaikkakin paahteisuus on ymmärrettävästi etualalla. Humalan kuitenkin huomaa sellaisena pienenä hedelmäisenä säväyksenä. Paahteisuus on tällä kertaa vähemmän hyökkäävää ja kokonaisuus ehkä kaikenkaikkiaan tasapainoisempi. Vaikea kuitenkaan sanoa aivan tarkkaan, kun rinnakkaisvertailua en nyt pysty tekemään. Ensimmäisestä versiosta on ainoastaan yksi pullo jäljellä ja ajattelin säästää sitä vielä jonkin aikaa.

Joka tapauksessa tässä on sellainen yksi varma olut, jota tulen tekemään uudestaan ja viilaamaan entisestään. Hyvää olutta.



Mainittakoon tässä yhteydessä myös, että tämä on juuri se olut jonka lähetin Valtakunnalliseen olutkilpailuun 2016. Kilpailun tuloksia ei ole vielä tullut. Mielenkiinnolla odottelen mitä olutasiantuntijat ovat mieltä tästä oluesta ja mahtaakohan tällä pärjätä kovassa kilpailussa.


2 kommenttia :

  1. Moro! En löytänyt raporttia siitä miten olut pärjäsi kilpailussa ja millaiset oli raadin arviot.
    Kiinnostaisi tietää:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Morjens! En tehnyt kirjoitusta kilpailun tuloksista, sillä olin aikalailla pettynyt koko kilpaluun, enkä halunnut antaa sille sen kummempaa huomiota. Yhteydenpito järjestävän tahon osalta oli heikkoa ja tulosten julkistamisessa kesti tuhottoman kauan. Erään toisen kilpailijan kanssa ihmeteltiin missä tulokset oikein viipyy, kun niiden piti tulla 15.5. Tulokset tuli vihdoin ja viimein yli kuukauden myöhässä 20.6. Kilpailun säännöissä oli kuulemma ollut virhe ja tulokset pitikin julkistaa kesäkuussa kuten aina ennenkin. Tästäkin olisi voinut järjestävältä taholta tulla jokin ilmoitus. Minun olisi ilmeisesti pitänyt ensimmäistä kertaa osallistuvana tietää miten ennen on toimittu. Kilpailijoita, ainakaan minua, ei informoitu missään vaiheessa asiasta. Myöskään mitään pahoitteluja ei tullut. Kävi jo mielessä että oluet on juotu eikä mitään kilpailua oikeasti olekaan :D

      Olueni sijoittui Stout -sarjassa kuudenneksi ja oluita oli sarjassa 10. Eli ihan keskiverrosti. Eniten petyin kuitenkin oluen saamaan "palautteeseen" joka oli kaikkea muuta kuin rakentavaa.

      Tuomariston kommentit: "Tuoksu on ok, hedelmäinen ja lakritsia. Maku on liian heikko, tympeähkö ja pientä hapokkuutta."

      Siinä kaikki. Lähetin myös oluen reseptin ja toivoin saavani kehitysehdotuksia, mutta niitä ei sitten tullutkaan. Kokonaisuutena kilpailusta jäi siis huono maku.

      Oluen arvosteli eräs toinen kotiolutharrastaja, joka suhtautuu vähemmän elitistisesti ja jonka kanssa olen samoilla linjoilla tästä oluesta: http://kotiolut.com/viewtopic.php?f=7&t=3173

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...